Kiitos on semmoinen mukavasti kutkuttava rapsutussana. Sitähän voisi aloittaa aamunsa toteamalla peilikuvalleen (ensisäikähdyksestä toivuttuaan): ”kiitos, tästä tulee hyvä päivä”. Ja hänelle, siis ”sille joka teillä asuu”, voisi todeta ohikulkiessa: ”kiitos kun olet olemassa”. Kyllähän se sanoin rapsuttelu mukavasti kutkuttelisi molempia!
Päivän aikana tulee monia tilanteita, joissa kiitos on paikallaan. Kun autetaan, niin kiitetään. Kun kehutaan, niin kiitetään. Kun saadaan, niin kiitetään. Tarkemmin ajateltuna, ja edelliseen lauseeseen viitaten, ei kuitenkaan aina sovi kiittää. Toisen panosta ei pidä väheksyä, vaan kun on aihetta kiitokseen, niin silloin kiitetään. Joiltakin se tapahtuu ihan luonnostaan ja joitakin voisi hieman siihen suuntaan opastaa. Ja tiesitkö, ettei murahdus tai mutina ole sama asia kuin selkeä kiitos.
Miten parisuhteenkin käy, jos ei vaivaudu mistään kiitosta antamaan? Se lässähtää ja pahimmassa tapauksessa loppuu. Ihan sama asia on eri yhteisöissä ja verkostoissa toimiessa. Kiitetään silloin kun aihetta on. Tekee siitä itselleen hyvän tavan, sillä sitähän se on. Lisäksi se on toisen huomioon ottamista ja kunnioitusta, jota myös hyväksi käytöstavaksi kutsutaan.
Hyvä tapa ei tapa
Kiitoksen antamisesta soisi tulevan automaattinen tapa. Aitouden tunne tulee olla lisämausteena, niin jää pikantti jälkimaku, jota maistelee mielessään pitkään. Vielä kun väläyttää vienon hymyn suunpieleen, niin johan tuntuu molemmista mukavalta: niin kiitoksen antajasta kuin saajasta. Hampaat irvessä kiitellessä ei tule muuta kuin ikenet kipeiksi.
Tuntuuhan se sisuksissa asti kun joku aidosti kiittää, silleen mukavasti mieltä lämmittää. Sitähän voisi tempaista ja viettää vaikka kiitosviikon! Nyt taitaa mennä jo ylilyönnin puolelle, mutta joskus paatoksellisuus on parasta. Kiitos on niitä sanoja, jotka laajenevat jaettaessa. Eikä se ole edes itseltä pois, se kiittäminen, usko vaan.
Kuluva vuosi on tuonut itselleni monta kiitoksen paikkaa. On hienoa huomata, että Siikajoen alueen yrittäjillä on hyvä pössis, kunta kantaa kortensa kekoon, paikallislehti painaa parastaan ja yrittäjäjärjestö tukee tuulen tuivertaessa. Monessa on mukana tekemisen meininki, kiitos siitä.
Kun näkee mahdollisuudet uhkien sijaan, niin se jos mikä on kiitoksen paikka. Aina kannattaa yrittää. Kiitos kun luit, rapsutellaan!
