Olen ehdottomasti mokailun mestari. Nykyisin se tapahtuu jo niin rutiinilla, ettei sitä osaa edes hävetä. Kuten eräs henkilö kerran totesi: se kuuluu pakettiin. Pidän itseäni kuitenkin ihan kelvollisena mokailijana. Joskus on jopa kunnia-asia mokata reippaasti: se kun tuppaa useasti keventämään tunnelmaa. Kun mennään pihalle, niin mennään sitten sinne kunnolla. Mokan välttämisellä harvemmin syntyy mitään tavoittelemisen arvoista. Kokemusta on.
Elämässä sattuu ja tapahtuu. Aina sitä ei muut edes huomaa, jos tipahtaa omalta reitiltä hetkeksi. Naama pokerille ja menoksi kohti uusia mokia! Mokailu on sallittua, kunhan sen itse itsellensä sallii. Olla oman elämänsä mittari, unohtaen ympärillä olevat matalapainemittarit, siinä jos missä on tavoittelemisen arvoinen olotila.
Mutta mitä on loppujen lopuksi mokailu? Jokaisella on oletettavasti siihen oma vastauksensa sekä mielipiteensä. Joskus asiat menevät vain aivan toisin kun on suunnitellut. Näissä tilanteissa määräävin tekijä on se, miten itse tilanteeseen suhtautuu.
Ulkopuolelta tulee ajoittain yllättäviä tekijöitä, jolloin tilannetaju on enemmän kuin tervetullutta. Jälkiviisaus ei kuitenkaan johda mihinkään, joten se kannattaa torpata heti alkuunsa. Ainut asia mihin loppujen lopuksi voi vaikuttaa on se, miten itse suhtautuu juuri sillä hetkellä asiaan. Kuinka paljon antaa asian vaikuttaa omaan elämäänsä. Tässä tilanteessa mieli määrää. Jokainen on oman tunnetilansa vartija. Ihminen on sitä mitä hän ajattelee ja miten asioista ajattelee.
Mokaan ei parane jäädä makaamaan. Mokailun pelossa ei kannatta olla yrittämättä, vaan antaa vain mennä. Mitään ei satu, saati tapahdu, jos ei edes yritä. Rapatessa roiskuu, mutta eipähän ainakaan ole kuivahkoa kulkemista. Moka, josta opitaan, on monesti arvokkaampaa kuin onnistuminen, josta ei opita yhtikäs mitään.
Mokailu on kannattavaa, jopa suotavaa. Mokat voivat tuoda oivalluksen siitä, mihin suuntaan asioita voidaan kehittää. Moka on laitettava oikeaan mittasuhteeseen ja kuten jo totesin: itse on sen vaikutuksen mittari. Kun hyvin käy, mokat kääntyvät elämän suolaksi. Kunhan ne kohdataan ilon kautta. Opi siis nauramaan itsellesi, mokailu ei ole vakavaa!
